Yrityksesi arvokkain omaisuus ei välttämättä näy taseessa. Tuotekehitystiedot, asiakasrekisterit, hinnoittelustrategiat ja valmistusmenetelmät voivat olla liiketoimintanne menestyksen perusta – ja samalla alttiita väärinkäytöksille. Liikesalaisuuslaki (595/2018) tarjoaa näille tiedoille oikeudellista suojaa, mutta suojan saaminen edellyttää aktiivisia toimenpiteitä yritykseltänne.
Tässä blogikirjoituksessa käyn läpi, mitä liikesalaisuudet ovat, miten niitä suojataan ja mitä seuraamuksia liikesalaisuuden loukkauksesta voi koitua.
Mitä liikesalaisuudet ovat?
Liikesalaisuuslaki määrittelee liikesalaisuuden kolmen kriteerin kautta. Jotta tieto saa suojaa liikesalaisuutena, kaikkien seuraavien edellytysten on täytyttävä:
1. Salaisuus: Tieto ei saa olla yleisesti tunnettua tai helposti selvitettävissä. Se ei saa löytyä esimerkiksi internet-haulla tai olla pääteltävissä tuotteen ulkomuodosta.
2. Taloudellinen arvo: Tiedolla on oltava taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa juuri sen salaisuuden vuoksi. Käytännössä tämä ilmenee usein kilpailuetuna.
3. Kohtuulliset suojatoimet: Tiedon haltijan on täytynyt ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin pitääkseen tiedon salassa. Pelkkä passiivisuus ei riitä.
Tyypillisiä liikesalaisuuksia
• Tuotekehitystiedot, prototyypit ja valmistusohjeet
• Asiakasrekisterit ja yhteistyökumppanien tiedot
• Hinnoittelustrategiat ja talousluvut
• Algoritmit ja ohjelmistojen lähdekoodit
• Liiketoimintastrategiat ja markkinaselvitykset
Huomionarvoista on, että myös niin sanottu negatiivinen tieto – esimerkiksi tieto siitä, että jokin valmistusmenetelmä ei toimi – voi olla liikesalaisuus.
Miten liikesalaisuuksia suojataan käytännössä?
Liikesalaisuuslaki asettaa liikesalaisuuden haltijalle aktiivisen toimintavelvoitteen. Pelkkä toive salassapidosta ei riitä – teidän on osoitettava ryhtyneenne kohtuullisiin suojatoimiin. Käytännön toimenpiteet jakautuvat teknisiin, fyysisiin ja sopimuksellisiin keinoihin.
Tekniset suojakeinot
• Tiedostojen salaus ja pääsyoikeuksien rajaaminen
• Lokitietojen seuranta ja käyttöoikeuksien hallinta
• Tietoturvakäytännöt ja säännölliset auditoinnit
Fyysiset suojakeinot
• Kulunvalvonta ja lukitut tilat
• Arkaluontoisten dokumenttien turvallinen säilytys
Sopimukselliset suojakeinot
Vaikka liikesalaisuuslaki tarjoaa perussuojan, se ei korvaa salassapitosopimuksia. Salassapitosopimus (NDA) täsmentää ja laajentaa lakisääteistä suojaa. Sopimukseen voidaan liittää sopimussakko, joka toimii tehokkaana pelotteena ja helpottaa vahingon osoittamista rikkomustilanteessa.
Salassapitosopimukset ovat erityisen tärkeitä tilanteissa, joissa luovutatte tietoa työntekijöille, konsulteille, alihankkijoille tai potentiaalisille yhteistyökumppaneille.
Seuraamukset liikesalaisuuden loukkauksesta
Liikesalaisuuslaki sisältää monipuolisen seuraamusjärjestelmän. Tuomioistuin voi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta määrätä useita eri seuraamuksia.
Siviilioikeudelliset seuraamukset
• Kielto: Loukkaavaa tekoa voidaan kieltää jatkamasta tai toistamasta
• Korjaavat toimenpiteet: Liikesalaisuutta loukkaavat tuotteet voidaan määrätä vedettäviksi pois markkinoilta tai tuhottaviksi
• Hyvitys: Loukkaaja on velvollinen maksamaan kohtuullisen hyvityksen liikesalaisuuden käyttämisestä – tämä tulee maksettavaksi, vaikka todellista vahinkoa ei olisi syntynyt
• Vahingonkorvaus: Täysimääräinen korvaus kaikesta loukkauksen aiheuttamasta vahingosta
Rikosoikeudelliset seuraamukset
Vakavimmissa tapauksissa liikesalaisuuden loukkaus voi johtaa myös rikosoikeudelliseen vastuuseen. Rikoslaissa säädetään yritysvakoilusta ja yrityssalaisuuden rikkomisesta, joista voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Whistleblowing-poikkeus
On tärkeää tiedostaa, että liikesalaisuussuoja ei ole ehdoton. Liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen ei ole oikeudetonta, jos se tapahtuu yleisen edun suojaamiseksi väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan paljastamiseksi. Työntekijä voi siis tietyissä tilanteissa ilmoittaa liikesalaisuuden viranomaiselle ilman seuraamuksia.
Toimivaltaiset tuomioistuimet
Liikesalaisuusasiat voidaan käsitellä sekä käräjäoikeudessa että markkinaoikeudessa, mikäli vastaajana on yritys tai elinkeinonharjoittaja. Tämä rinnakkainen toimivalta on liikesalaisuuslain erikoisuus. Monet asianosaiset valitsevat kuitenkin välitysoikeuden menettelyn julkisuuden välttämiseksi.
Toimenpidesuosituksemme
4. Kartoittakaa liikesalaisuutenne: Tunnistakaa, mikä tieto yrityksessänne täyttää liikesalaisuuden kriteerit
5. Dokumentoikaa suojatoimet: Varmistakaa, että voitte osoittaa ryhtyneenne kohtuullisiin toimenpiteisiin
6. Laatikaa salassapitosopimukset: Älkää luottako pelkästään lakisääteiseen suojaan
7. Kouluttakaa henkilöstö: Varmistakaa, että työntekijät ymmärtävät salassapitovelvoitteensa
8. Reagoikaa nopeasti: Kanne on nostettava viiden vuoden kuluessa loukkauksen havaitsemisesta
Tarvitsetteko apua liikesalaisuuksienne suojaamisessa tai epäilettekö loukkausta?
Asianajotoimisto Eero Urtti auttaa teitä laatimaan salassapitosopimukset, arvioimaan suojatoimienne riittävyyden ja tarvittaessa viemään asian tuomioistuimeen. Ota yhteyttä ja varaa maksuton alkukartoitus.
Tämä kirjoitus on tarkoitettu yleisluontoiseksi tiedoksi eikä se korvaa oikeudellista neuvontaa yksittäistapauksessa.
Asianajotoimisto Eero Urtti | eerourtti.fi